Edi nimittäin. Sain taas vaihteeksi jätettyä sormet hampaiden väliin, juuri kun entinen kynsi näyttää parantumisen merkkejä. Nyt ei ollut ohjaajalla viettitaso kohdillaan, sillä tuli melko railakkaasti kiroiltua. Kuului ehkä jopa naapuriin. Viimeksi treenissä jännitti niin paljon, että en edes älynnyt itse puruun reagoida.
Seuraaminen alkaa näyttää kivalta, tosin tarvitsen apparin, joka osaisi sanoa milloin eläin on suorassa. Tänään tein johtajaratkaisun ja tulimme seinän vierestä avoimeen tilaan treenaamaan. Vaistomaisesti nappasin Ediä korvasta kiinni, ja sepä onnistuikin hyvin. Teemme siis seuraamista patukalla siten, että patukka oikeassa kädessä, pystyssä vasemman olkapään kohdalla ja vasen käsi Edin ulkokorvassa. Korvasta nipaan, jos Edi edistää. Tuntuu tällä hetkellä toimivan.
Patukan pitoa istuen on treenattu siten, että irrotan kädet ja pyydän Ediä istumaan. Aluksi tämä ei meinannut milään onnistua, nyt toimii ihan ok. Vielä vähän varmennetaan ja sitten otan mukaan käskysanan ja vaihdan patukan kapulaan. Tavoitteena siis napakka puru kapulasta, ei mälväämistä.
Maahanmenot ja istumiset ovat huomattavasti nopeutuneet ennakoinnin avulla: kävelen takaperin ja hoen "maahanmenoja...maahanmenoja...maahan!" Tässä edetään siten, että kun Edi rupeaa ennakoimaan, kiellän maahanmenon. Tavoitteena on, että Edi oikein odottaa, että "sano nyt se käsky niin mä heti tottelen!" Ja tämä sama siis istumisessa ja varmaan myös seisomisessa.
Tinka on ihan ihme tyyppi. Se tekee sikahienoa tottista - kotipihalla. :) Sen kanssa on vaan niiiiin kiva touhuta kaikkea ilman mitään stressiä. Oma mielentila tulee aina kohdilleen kun treenaa Tinkaa ja sitten Ediä. Edin kanssa joutuu keskittymään ihan hirmuisesti ja Tinkan kanssa saa humputella. Ja Tinka ei ole piraijoiden sukua, sormet säilyy melko ehjinä. Sekin on plussaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti