Käytiin pyörähtämässä Tampereella, kasvattajan leirillä. Edi pääsi leikkimään maalimiehen kanssa ja minä seuraamaan aika montaa raidallista eläintä. Mielenkiintoista. Edi osasi hyvin ja saatiin pitokin onnistumaan kun maalimies pikkuisen avitti. Tänään se onnistui myös kotitreeneissä - mainiota. Irrotus on siis onnistunut jo pidemmän aikaa.
Tinka pärjäsi ihanasti - se on ihan paras näissä tilanteissa. Jos sitä ei siis tarvitse treenata. Normaalielämässä se on paras. (Treenielämä ei siis ole normaalia.) Edikin ehkä joskus, mutta nyt on aika lailla vipinää... :) Niin sen pitää ollakin, mutta hei - olisi ihan kiva nukkua joku yö ilman yöpissillä käyntiä. Alkaa olla melkein haalarikelit ulkona kolmen ja neljän välissä. Edi kasvaa mahdotonta vauhtia. Se oli jo selvästi isompi kuin siskonsa ja näyttää muutenkin ihan pojalta. Se ei tosin estä sitä kapuamasta syliin, ehkä se luulee olevansa vielä aika pieni.
Edin kanssa on opeteltu sivulletuloa kiertämällä. Vähän vaatii itseltä harjoittelua. Esineiden nostoa treenataan myös, naksuttimen kanssa.
Jotenkin hajanaista tämä kirjoittaminen. Ehken menee väsymyksen piikkiin. Kerroin tänään oppilaille kuinka reagoin jos lapsestani ottavat kuvia ventovieraat: käyn siis pyytämässä että he poistavat kuvat kamerasta ja vaadin nähdä, että kuvat on poistettu. Ylireagointia, joo, ehkä, mutta niin vain teen. Eräs oppilas viittasi ja kysyi: "Mitenkä tämä kuvaaja poistui paikalta, ontuen, kamera paskana vai silmä mustana?" Onkohan ope ollut pikkuisen ärtsynä...
ps. Rumba voi jo paljon paremmin!!! Lääkkeet pysyvät sisällä ja oli karannut lenkille mukaan. :) Osaa myös olla äärimmäisen loukkaantunut lääkkeiden antamisesta, joten kyllä se siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti