Aivojen ohitusleikkaus

Pitkään piti elää, ennenkuin tein ensimmäisen valituksen mistään virallisesti. Ja kun kerran aloittaa, niin voi sitten tehdä toisenkin, samalla viikolla. Taidan viettää liikaa aikaa melko konservatiivisen ja ison egon omistavan mieheni kanssa, joka palauttaa ei tarpeeksi kuuman kahvinsa uusittavaksi hirmuisen kiukkuilun kera. Saaden tosin aina kuuman kahvin tilalle. Että ei se hukkaan mene, se kiukkuilu.

Minulla ei pokka riittänyt kasvotusten kiukkuiluun, joten kiukkusin sitten sähköpostilla. Olin tarkistanut erään uimahallin aukioloajat netistä, lähetin sinne pahaa aavistamattomat sukulaiseni, ja katsos vaan, uimahallissa oli poikkeusaukioloajat. Hämmästelyyn vastaus oli "ettekö te ole lukeneet paikallislehtä?", ja he eivät ole paikallisia ja vielä "on ne täällä kunnan sivuilla", joo, mutta tämä teidän yrityksenne ei kerro kunnan sivuista mitään. Hyvitykseksi oli tarjottu kahvit, mutta ei muuta. Pullat oli pitänyt itse ostaa. Pöyristyttävää käytöstä...

Niinpä minä sitten kirjoitin hyvinkin asiallisen kirjeen ja sain kyllä oikeasti hyvinkin asiallisen kirjeen takaisin. Hyvitystäkin  tuli ja mikä parasta, myönnettiin, että tieto todellakin (!!!) pitäisi olla myös heidän nettisivuillaa. Kiiti kohteliaasti ja myhäilin partaani. Vähänkö oli oikeassa, onneksi kiukuttelin.

Toinen tapaus sattui, kun meidän ainoan helpon koirien vapaanajuoksutuslenkin alkuun oli ilmestynyt lappu hirvenhaukkukokeesta. Hienoa, että siitä ilmoitetaan. En todellakaan halua törmätä alueelle koetta häiritsemään. Vaan kun siinä lapussa ei mainittu, että MILLOIN se koe on. Niin kävelenkös kuudelta aamulla aina katsomaan, että vieläkö se lappu siinä töröttää? Not.

Eipä hyvinkää ei, vaan aktiivinen kansalainen kun olen, selvitin mikä taho koetta järjestää ja laitoin pienen sähköpostin vetämään. Nyt sitten vastausta odotellessa, kuten sanonta kuuluu.

Mielestäni tämä kuvastaa henkistä väsymyksen tilaa, johon olen tämän syksyn aikana vaipunut. Kun en muuta pysty kontrolloimaan, niin on sitten kova pyrkimys kontrolloida KAIKKEA mikä on mielestäni epäkohta. Oli se viisasta tai ei.

Senpä takia olen kaavaillut tuota aivojen ohitusleikkausta, jossa vedetään loman ajaksi piuhat niiiiin löysälle, että kun ne siitä sitten ryhtyy kiristymään, niin jouluna ovat melko normaalit.

Todettakoon tähän vielä lisäksi, että työpaikalla on "sisäilmaongelmia" ja ne on pikkasen pinkeäksi vetäneet omat ajatukset oman fysiikan jaksavuudesta. Tälläkin hetkellä on melkoinen köhä, keuhkot ja korvat vinkuu kilpaa ja puuhapete leikkii romuttajaa pääkopassa. Huoh.

Onneksi koirat on mainioita, hevonen voi pulleasti, perhe on paras ja töitä riittää, riittää, riittää.

"Minä olen sieni, metsää lahotan. 

Sinä olet pieni, mielesi pahoitat.

Minä sulan luontoon, kohtalon hyväksyn.

Sinä ryhdyt huutoon, kuoreesi vetäydyt.

Minä kasvan kivellä, sinä muutut kiveksi.

Minä jatkan matkaa, sinä jäät paikoilleen."