Tällä viikolla ei ole pystynyt. Ja nyt on vasta keskiviikko.
Puhelin toimii epämääräisesti. Koirat on kipeitä. Rumba tosi kipeä edelleen. Pimeä tulee liian aikaisin ja kestää liian pitkään. Suklaalevy ei kestä kahta iltaa ja viikolla ei saa juoda itseään kauheaan humalatilaan vaikka kova tarve ja tilausta sille olisi. Ratsastamaan pääsee vain unissaan...heh. Taru ja Riikka asuu liian kaukana ja muut eivät varmaan vielä ymmärrä tätä mielentilaa. Tai siis minua tässä mielentilassa. Millaisiakohan koiria minulla olisi jos treenaisin koiratkin tähän mielentilaan? Kun se nykytreenaaminen on sitä mielentilan treenaamista. Jos vielä kerran kirjoitan mielentila niin saattaa tulla pieni tuskanhiki. Mielentila. Tuskanhiki. Siideri maistuu yliopistolle. Mutta en siis sitä humalatilaa hae nyt. Suklaa alkaa äklöttää. Äklöttää, mikä sana. Se näyttääkin jo pahoinvoivalta.
Jos nyt lopettais tämän tähän.
psst. Edi toi miulle esineitä!! :) Se myös paskansi yläkerran matolle, söi jotain epämääräistä metsässä, ajoi Tinkan pois pediltään (palautin järjestyksen pikaisesti), nukkui sohvalla ja ujelsi serenadia kun B soitti huuliharppua. Mutta hei, se toi miulle esineitä! Sen voimalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti