Vinoutunutta

Noniin, sainpas kaikki otsikot olemaan -ta loppuisia. Taitavaa.

Edi on tottistellut kasvislihamössöllä (yöks) ja se toimii hyvin. Jopa niin hyvin että mainiota. Itselle muistutukseksi, että LYHYEMPIÄ PÄTKIÄ IDIOOTTI - miten monesti se pitää sanoa?! Ja jos vaikka palkkaisi, jos vaikka OIKEAAN AIKAAN niin siitä se sitten lähteekin. Ollaan me (lue: minä) edistyttykin: seuraaminen on suoraa (kolme askelta jo ilman ruokaa), otsikosta huolimatta, maahanmenot kivoja ja ennenkaikkea - vietti hyvässä nousussa. Sivulla olo toimii pienen häiriön allakin, mutta sivulletulo on vielä hakusessa.  Tinka teki myös tottista ja meinaisi syödä käden kun sai lihamössöä palkaksi. Kaukokäskyissä pari seisomista tosi hienosti, maahanmenossa edistää jos palkka on minulla. Pitää siis tehdä takapalkalla.

Otsikko liittyy lähinnä mielenlaatuun ja ratsastukseen tällä kertaa. Olen huomannut, että joku mättää, kun kavioeläin karkaa satulan alta kaarteissa ja oma olo jokseenkin moottoripyöräkuskimainen. En vain ole osannut paikantaa virhettä. Ope osasi. Istuin niin toislaitaisesti, että kun korjattiin suoraan istumaan oli ilmeeni varmaan melko näkemisen arvoinen. Jopa opea nauratti - olisi voinut siis itkettääkin. Ehkä se oli vaan puollustusmekanismi: "Eih...ei voi kuin nauraa, tyyppi ei tiedä milloin on suorassa...taaskaan." Vohveli palkkasi jokaisesta onnistuneesta hetkestä olemalla kauniisti muodossa ja jos se olisi osannut, niin olisi varmaan taputtanut minua olalle. Virhe on siis vanha, mutta tulee aina esille vähän erimallisena ja vähän eri kohtaa korjataan - pitäisi saada joustoa ja rentoutta, jos vaikka venyttelisi. Vaan en kyllä rupea venyttelemään. Venyttely on ihan nössöä. Tai joku jooga! Menen metsään ja siirrän litimärät parimetriset koivupöllit pinoon erikohtaan niin siinäpä sitä venyttelyä kaikille. Oikein puistattaa ajatuskin venyttelystä.

Jos lopettaisi tuon satamisen, niin pääsisi ajamaan jälkeä. Kova hinku olisi jo nurmikolle tallaamaan.