Herra V ulkoili tänään kentällä ja tosiaan, 20 metriä maastossa. Kenttähommat sujuivat ihan mukavasti, pientä järkytystä aiheutti selkäännouseminen tallin edessä. Se kun on nyt pari kertaa tehty kentällä. Alkuun hipsittiin pellolla, sitten jumppailtiin kentällä ja lopuksi käveltiin tielle ja siinä se 20 metriä ja kentälle takaisin. Huima suorituksemme "maastossa" sisälsi jokseenkin monta säpsähdystä ja hyvin virkeästi pystyssä sojottavat hevosenkorvat. Piti vähän myös täristä ja pari kertaa säpsähtää. Tallin pihalla V säpsyi traikkua, joka ei ollutkaan olemassa joten päätin kurvata kentälle ja kiertää siellä rennon kiekan, hypätä alas satulasta ja kipsiä talliin. Tämä siksi, että tahdon lopettaa mukavaan ja rentoon tunteeseen. Onnistuihan se. Kyllä se tästä.
Koirat ulkoili mahtavassa säässä pari tuntia ja nyt väsyttää. Minua. Ei koiria. Huoh.
Kukkuu!!
Tinka tuumailee.
Edi ei kauheasti tuumaile...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti