Kelit ovat jo sikäli plussan puolella, että ratsikenttä alkaa olla aika märkä. Ensi viikolla luvassa on aurinkoisempaa, joten jospa se siitä kuivuisi.
Pääsin yh-arjesta huolimatta ratsaille ja tässä kuvailua tunnista Vohvelin näkökulmasta. Kentällä oli siis minun lisäkseni kaksi muuta ratsukkoa, ruuhka siis.
Jaaha, jaaha, kentälle mennään, siellä on muitakin, iha kiva, mitähän tästä tulee...pitää vähän yrittää luistaa tuonne laitaan. Hups! Nyt se katsoi minua tuo toinen, vähän säikytti kyllä joo. Vai käyntiä, pitääpä mennä. Jep, osaan hienosti. Hidastetaanpa vähän. Ai vieläkin toi satulassa raahautuja tahtoo hidastaa. On se nyt kumma, ei tämän hitaammin voi mennä. Pohkeita antoi. Taas antoi pohkeita. Niin, pohkeet! Pitää siis liikkua ripeämmin. Voisikohan se lopettaa tuon jäykistelyn, kun ei nämä lihaksikkaat selkäfileet toimi, jos ne puristaa kasaan reisillä ja päälle ruuvataan istuinluut liikkumattomaksi? Noniin, löystyihän se, tipahtikohan se kyydistä? Pohkeet taitaa tuntua, paitsi tuossa ulkopuolella. On se vielä kyydissä.
Ja nyt ravataan, hohhoijaa...hyydyttää...HUPSKÄÄK!! (äkillinen tipahdus alaspäin ja palautuminen takaisin kavioille) Mikä tuo ääni oli, siis MIKÄ!! Kuulin ihan selvästi, kun joku teki maiskutusta etäisesti muistuttavan ääneen! Kylläpä säikytti. Jaaha, siellä taitaa taas tuntua pikkuriikkisen ulkopohjetta, jospa sitä menisi taas asentoon. Nonih, nyt se hävis. Eihän tässä hevonen tiedä mitä pitää tehdä!
Vielä antaisin palautetta noista reittivalinnoista. Että JOS olis mahdollista, niin päättäisit ne reitit ENNEN reitille lähtöä. En millään pysty lukemaan ajatuksia jos totta puhutaan, niin se ei kauheasti edes kiinnosta. Että jos viitsisit? Huolimatta siitä, että kentällä on muita? Kun nyt se oli lähinnä sen oloista että "oho, tuossa tulee hevonen, mennäänpäs tänne suuntaan" ja katsoppas armas ratsastaja, kun en minä sellaista voi käsittää. Että jos viitsisit vähän panostaa reittivalintaan. Tänks.
ps. Jos pystyisit myös päättämään, että mitä vauhtia haluat minun etenevän? Ja jospa sitten antaisit mahdollisuuden edetä, etkä tarrautuisi kiinni jokaisella lihaksella. Se ois aika kiva. Ja heiniä voisit pyytää laittamaan enemmän, vaikka sellaisen 10 kiloa illalla? Aika raskasta tämä työskentely sinun kanssasi kuitenkin on. Se pieni jäbä voi tulla useammin, samoin se sinua pidempi naishenkilö, joka tuntuu tietävän asioista enemmän kuin sinä. Että jos välität terveiset? Ja olet sinäkin ihan ok, jos vielä opit vähän olemaan hevosiksi, niin hyvä tulee.
Tässäpä ne tärkeimmät näin matkustajan näkökulmastakin katsottuna.
Ihana los Vohveli, ja hänen ajatuksensa. Luin tässä aamun kahussa kaikki uudet tulleet postaukset. Sain kymmenen hysteeristä naurukohtausta ja sen jälkeen matkakuumeen -kovan. Lupaan myös olla näyttämättä persettä julkisesti tai yksityisesti. =D
VastaaPoistaMatkakuume on ihan kroonista ja vielä kun erehdyin selailemaan noita matkakuvia - huoh. Ajattelin, että kirjoittaminen vie suurimman terän pois kuumeilulta, mutta ei, ei vienyt ei.
PoistaHyvä jos pysyy piilossa. Kaikilla kun ei näytä pysyvän. :)
Toden totta ihania kirjoituksia täällä on ollut, yhdyn täysin Riian mielipiteeseen :)
VastaaPoistaVohveli tosin saa olla hyvinkin onnekas omatessaan tuollaisen omistajan. Ja niin ihana karvamopedi kun kyseessä onkin, en jotenkin osaa nähdä Vohvelia ikinä NIIIN työorientoituneena että se jotenkin ahdistuisi ajatuksesta ettei se saa välittömästi raippaa jos nyt jostain syystä "vähän" unohtaa mennä eteenpäin ;) Joten jos nyt tämä meidän erikoinen kaikkien yhdessä harrastama hiimailu kentällä jotain pientä hyvää edes sisällään pitää: olkoon se se, että hevoinen ei siitä ainakaan stressaannu (tosin ei se taida sitten paljoa muutakaan siellä tehdä :D )!
Sitä paitsi vitsailtiin ihan vakavissamme tallilla, että ilmotetaan siut johonkin koululuokkaan Vohvelin kanssa. Joten kyllä se teidän reitennekin jollain tavalla työorientoitunut on :)
Ai niin joo, muista sitten yllättyä kovasti ;)
Saat uskoa että yllätyn... :) Mutta hei, siitä varmaan sais hyvä kirjoituksen tänne. siis siitä kisasta: "Ensin tervehdimme tuomaria, minä vedin lippaan ja Vohveli niiasi. Onnistuimme molemmat olemaan pyötymättä. Tuomari pystyi vaivoin hillitsemään haluaan purskahtaa nauruun, sillä olin onnekkaasti ottanut mukaan vai pallokuosisen satulahuovan. Saimme kuitenkin luvan jatkaa itse tehtävään. Käyntitehtävien osuuden aikaan yleisöstä kuului kannustavia "kyllä te pystytte siihen, edetkää kohti kentän reunaa rohkeasti" tyyppisiä kommentteja, Laukkatehtävien aikaan yleisö näki viisaammaksi olla liikkumatta ettei vain hämäisi ratsastaja vaihtamaan suuntaa kuten ravitehtåvässä. Ravitehtävästä päästiin eteenpäin, kun ratsasta kysyi yleisöltä neuvoa suunnasta ja mahdollisesta askellajista. Laukka sujuikin varsin mallikkaasti, jos ei oteta lukuun sitä, että se jatkui kolme kierrosta liian pitkään ja väärän suuntaan ja että hevonen pysähtyessään järkyttyi neljättätoista kertaa tuomarin autoa ja päätti varmuuden vuoksi vinkaista vielä kerran. Vinkaisun johdosta kisan sihteeri sai nauruhikan, eikä pystynyt loppukisojen aikana tekemään mitään hihitystä vaativampaa. Tuomarin arvostelun jälkeen menimme häntä pystyssä lämmittelyalueelle, sillä meidän mielestä kisa olis sujunut suunitelmien mukaan. Seuraavia kisoja odotellessa."
VastaaPoistaNoin se varmaan suurinpiirtein menis. Että eikun vaan ilmoittautumaan. :)
Kuullostaa ihan hyvältä, mulla olisi varmasti ainakin hauskaa ;)
VastaaPoista